Ryhmätoiminnan tarpeellisuus

Jäsenten Sähköliitto -vaaliliitto haluaa rakentaa tulevaisuuden Sähköliittoa, johon ei kuulu viime vuosisadalla tarpeelliseksi koettu ryhmätoiminta. Tavoitteeseemme pääseminen edellyttää nykyisen kaltaisen ryhmätoiminnan päättymistä Sähköliitossa. Ryhmätoiminnan kannattajat ovat viime aikoina perustelleet ryhmätoimintaa muun muassa siten, että ilman ryhmätoimintaa liitto jakautuisi porukoihin joka tapauksessa, jos ei ole ryhmätoimintaa niin jokainen jäsen on yksin, edustajiston kokouksissa kaikki olisivat eri mieltä, kaikissa organisaatioissa pitää olla aina vähintään kaksi ryhmää, aina pitää olla oppositio, poliittinen ay-liike on välttämättömyys, jne. Nämä kaikki väitteet ja uskomukset ovat enemmän tai vähemmän vailla pohjaa.

Sääntömuutos vaalitapaan
Emme pyri suoraan lakkauttamaan ryhmiä. Ryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, joita ammattiliiton säännöt eivät tunne. Emme siis voi millään tavoin määrätä ketään lakkauttamaan niitä, vaan päätös lakkauttamisesta syntyy ryhmien sisällä, jos on syntyäkseen. Jäsenten Sähköliitto haluaa lakkauttaa nykyisenkaltaisen vaaliliittoihin nojaavan edustajiston vaalijärjestyksen. Se tapahtuisi sääntömuutoksella, jonka jälkeen vaalit käytäisiin aina ilman vaaliliittoja yhdeltä listalta. Tämä muutos lakkauttaisi käytännössä nykyisen kaltaisen ryhmätoiminnan, kun jäsenten ei olisi pakko liittyä ryhmiin(yhdistyksiin) asettuakseen ehdolle edustajiston vaaleihin. Ehdokashankinnan tekisivät muutoksen jälkeen ammattiosastot, eikä Sähköliiton työntekijät osallistuisi siihen suoraan, vaan he tekisivät sitä työtä mihin heidät on palkattu. Hallinnon ja johtokuntien valinnat tekisivät edustajiston jäsenet sopimusaloittain, eikä ryhmät joissa päätöksiin vaikuttavat myös Sähköliiton työntekijät. Emme näe tarpeelliseksi, että ryhmät keskeyttävät kokouksillaan edustajiston päätöksenteon. Emme myöskään näe tarvetta hallituksen kokousta edeltäviin ryhmäkokouksiin. Ryhmät kokoontukoon muulloin, vaikka kokousten jälkeen.

Ryhmien välttämättömyys järjestöissä
Yhdistystoiminnan perusidea on saman arvomaailman omaavien ihmisten yhteen liittäminen ja jokaisella yhdistyksen jäsenellä on päätösvaltaa. Liitto itsessään on sähköisillä alalla työskentelevien oma ryhmä. Se ei tarvitse keinotekoisia valtapoliittisin perustein koottuja ryhmiä rinnalleen ja sisäänsä. Suomessa on noin 120 000 yhdistystä, joista muutamassa SAK:n ammattiliitossa on ryhmätoimintaa. Se ei todellakaan tarkoita sitä, että Sähköliitossa täytyisi olla. Sähköliitolla on edustajisto, hallitus ja johtokunnat, jotka kykenevät ammattiliton toiminnan pyörittämiseen ilman ryhmiäkin. Siihen pitää vain antaa mahdollisuus. Nytkin johtokunnissa toimitaan siten, että ryhmien olemassaoloa ei niissä juuri näy. Sähköliiton ammattiosastoistakin Helsinki ja Turku ovat tiettävästi ainoat, joissa osaston aktiiveja jaetaan ryhmiin.

Joka tapauksessa syntyy ryhmiä
Haluamme muuttaa vaalitavan sellaiseksi, että kaikki jäsenet asettuvat samalta listalta ehdolle. Jos tämän sääntömuutoksen jälkeen nykyiset ryhmät haluavat jatkaa toimintaansa, tai joku haluaa perustaa jonkin uuden ryhmän, porukan, jengin, klubin tai minkä tahansa jäsenten yhteenliittymän, niin ei sitä kukaan voi estää. Ryhmäytymistä tapahtuu kaikkialla, jossa ihmiset kohtaavat toisensa. Ihmisen perusluonteeseen kuuluu toimia yhdessä muiden kanssa. Se ei olisi kuitenkaan nykyisen kaltaista ryhmätoimintaa joka perustuu lähinnä valtapoliittisiin perusteisiin. Yksi ryhmä ja sen keskeiset henkilöt eivät voisi halutessaan päättää kaikkia asioita, vaan valta olisi aidosti edustajistolla eli jäsenten valitsemilla päättäjillä. Silloin ryhmät tai miksi niitä sitten haluttaisiinkaan sanoa, kokoontuisivat yhteen asioiden tai ihmisten ympärille. Ei kuten nyt, kun suurin osa jäsenistä ajautuu ryhmiin sääntöjen asettaman pakon seurauksena vaalien yhteydessä.

Jokainen olisi yksin ilman ryhmää
Ilman ryhmätoimintaa kenenkään ei tarvitse olla yksin. Jäsenten Sähköliitto haluaa, että liitosta rakennetaan yksi ”ryhmä”, johon kaikki pääsevät mukaan.

Aina pitää olla oppositio
Miksi? Jos valta ei ole millään ryhmällä, vaan aidosti jäsenillä, jotka käytävät sitä edustajistossa, hallituksessa ja johtokunnissa, niin mihin oppositiota tarvitaan?

Kokouksissa kaikki olisivat erimieltä
Edustajiston ja hallituksen kokouskäytäntöjä täytyy muokata, siten että ne kannustavat vuoropuheluun, mutta myös sujuvaan päätöksentekoon. Ryhmäkokousten tilalle kehitetään muita tehokkaampia tapoja valmistella päätettäviä asioita yhdessä. Muissakin liitoissa kyetään sujuvaan päätöksentekoon ilman asioiden tiukkaa ja systemaattista ennakkokäsittelyä, miksi ei meillä?

Poliittinen ay-liike on välttämättömyys
Etenkin Sähköliiton ulkopuolelta on kuultu tämän suuntaisia kannanottoja Sähköliiton tilanteeseen. Kaikkien tulisi kuitenkin ymmärtää, että Sähköliitossa ei ole 90-luvun jälkeen ollut kummallakaan ryhmällä virallisesti puoluepoliittisia arvoja tai tunnusta. Muitakaan ideologisia eroavaisuuksia ryhmien väliltä on lähes mahdotonta löytää. Se, että Sähköliiton vaalitapaa muutettaisiin, ei lakkauta Sähköliiton yhteiskuntavaikuttamista poliittisiin puolueisiin. Jäsenten Sähköliiton mielestä yhteiskuntavaikuttamista päinvastoin tulisi lisätä ja kehittää huomattavasti nykyisestä tasosta. Poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen on tärkeä osa ay-liikkeen toimintaa. Sitä haluamme lisää ”liiton sisäpoliittisen” ja keinotekoisen kamppailun sijaan.