Arvot

Yhteisöllisyys
Jäsenten Sähköliitto -vaaliliiton olemassaolon perusta on se, että ”Sähköliitto olemme me” eli liiton muodostavat kaikki Sähköliiton jäsenosastot ja niiden henkilöjäsenet. Jäsenten Sähköliitto haluaa rakentaa kaikista Sähköliittolaisista yhden joukkueen -Sähköliiton joukkueen. Jäsenten tarpeeton sekä keinotekoinen jakaminen eri ryhmiin tulee lopettaa ja liiton toiminnan avoimuutta tulee lisätä.

Yhteisöllisyys olisi Sähköliitolle suuri mahdollisuus ja voimavara. Se olisi toimivien jäsenpalveluiden ja tehokkaan edunvalvonnan ohella magneetti, joka vetää liittoon uusia jäseniä ja sitouttaa nykyisiä. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny itsestään, eikä pelkkä ammattikuntaisuus tee Sähköliitosta yhteisöllistä. Yhteisö on sitä vahvempi, mitä moninaisempi on sen verkosto ja mitä enemmän se on ratkonut yhdessä pulmia. Yhteisöllisyys on osallisuutta sekä yhteenkuuluvuutta ja siihen sisältyy luottamus ihmisiä kohtaan. Se rakentuu yhteisön jäsenten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa. Yhteisöllisyys on kokemuksellinen asia: yhteisöllisyyttä on se, että kokee olevansa osallinen ja kokee voivansa vaikuttaa. Kun kokee, että sinusta välitetään ja sinä välität. Se korostaa sitä, että kannattaa nähdä vaivaa porukan pitämiseksi yhdessä, koska jokaisella on oikeasti annettavaa.

Yhteisöllisyyteen ei kuulu se, että yhteisö ja sen jäsenet pilkotaan ryhmiin. Ryhmiin joissa päätetään kaikki keskeiset asiat piilossa jäsenten enemmistöltä. Samalla päätökset tehdään virallisen päätöksentekojärjestelmän ulkopuolella. Todellista yhteisöllisyyttä haluttaessa nykyisen kaltainen ryhmätoiminta tulee lakkauttaa.

Avoimuus
Jäsenten tarpeeton jakaminen eri ryhmiin tulee lopettaa ja liiton toiminnan avoimuutta tulee lisätä. Toiminnan avoimuus lisää liiton jäsenten, aktiivien, työntekijöiden, hallinnon ja johdon välistä luottamusta. Kun toiminta on avoimempaa, niin kaikilla jäsenillä on mahdollisuus tietää mitä liitossa tapahtuu. Avoimessa organisaatiossa kähmintä ja oman edun tavoittelu olisi mahdotonta. Avoimuus on jäsenistön etu. Aina kun asioita salaillaan ja päätetään pienessä piirissä, on syytä epäillä toiminnan olevan epäeettistä.

Jäsenlähtöisyys
Jäsenlähtöisyys tarkoittaa sitä, että Sähköliiton kaikessa toiminnassa otetaan jäsenten tarpeet huomioon. Se koskee viestintää, jäsenpalveluita ja edunvalvontaa, sekä koko organisaation toimintaa. Se ei tarkoita sitä, että organisaation omia tarpeita ei myös huomioida. Kaikki päätökset kuitenkin tehdään huomioiden jäsenistön tarpeet. Se on mahdollista vasta silloin, kun organisaatiossa aidosti tunnetaan jäsenten tarpeet. Ne saadaan selville ja voidaan huomioida ainoastaan kuuntelemalla jäseniä ja ottamalla heidät mukaan toiminnan suunnitteluun. Sitä varten täytyy suunnitella Sähköliiton toimintaan sopivat järjestelmät, jotka sisältävät eri menetelmiä, joilla tietoa jäsenten tarpeista kerätään. Esimerkkinä verkkosivuille laadittava yksinkertainen palaute- ja aloitejärjestelmä, sekä erikseen toinen palautejärjestelmä jolla kaikista palvelutilanteista kerätään tietoa. Lisäksi järjestelmään kuuluu erilaiset tutkimukset. Yleisiä jäsentyytyväisyystutkimuksia tulee tehdä tasaisin väliajoin ja lisäksi esimerkiksi nuorten, ammattiosastojen, sekä luottamushenkilöiden tarpeita ja näkemyksiä tulee tutkia toiminnan kehittämisen pohjaksi. Myös Sähköliiton viestinnän kehittämisen tulee pohjautua tutkittuun tietoon. Pelkkä järjestelmien luonti ei vielä riitä, vaan jäseniä täytyy myös eri keinoin kannustaa niiden käyttöön. Tietoa täytyy myös kyetä säilyttämään ja oikeasti hyödyntämään. Jäsenlähtöisyyteen ei riitä se, että jäsenille teetetään vajaan kymmenen vuoden välein jäsenkysely, vaan jäsenten kuuntelun täytyy olla jatkuvaa ja suunnitelmallista. Se vaatii koko organisaatiolta sitoutumista jäsenlähtöiseen toimintaan ja ajattelutapaan, etenkin johdolta.